Terveiset Walison "Negash Lodge" hevosfarmilta ja hotellilta! Oli mukavaa, etta 200km matka kesti vain 5 tuntia, ja olimme poikkeuksellisesti etuajassa aikataulusta. Saastyimme enemmalta ajolta Hawazin isan (matkatoimistomme johtaja) keksiessa, etta voisimme jaada tanne Addikseen asti ajon sijaan. Talloin matka Hosainaan on lyhyempi. Matkustaminen on rankkaa! Matkalla tanne kavimme toista tai kolmatta kertaa pissilla sademetsan siimeksessa. Oli eksoottista kyykata apinoiden paetessa paikalta. Pitaa kuitenkin varoa, ettei osu pistaviin nokkosmaisiin kasveihin, mika on kivuliasta. Metsavessat ovat kuitenkin miellyttavammat kuin yleiset vessat, silla ne ovat puhtaampia (eivatka haise).
Metsahuussissa ja reikavessoissa kaydessa seka Bedelessa nukkuessa on huomannut, etta voi selvita hengissa ilman Suomen tasoisia olosuhteita. Selvitymista avittaa eniten rukoukset. Seka omat matkarukouksemme ja tieto siita, etta Suomessakin kaikki ovat hengessa mukana on voimia antavaa. Olemme nyt olleet Etiopiassa kokonaisen viikon. Rukouksien lisaksi matkustamista auttaa myos oikea asenne ja oppaamme Matti ja Hawaz. He antavat ymmarrysta paikallisesta mentaliteetista, minka myota osaamme toimia oikella tavalla, eika uuden kulttuurin aiheuttama hammennys ole niin pelottavaa (ja vaistamme pahemman kulttuurishokin). Matka on tahan mennessa kuitenkin ollut hyvalla tavalla silmia avaava ja "pikku haasteet" kestaa helposti uusien kokemuksien uumenista. Odotamme innokkaasti sita, mita tulee seuraavaksi tiellemme, myos kirjaimellisesti ;) .
Arvostamme silti korkealaatuista nukkumapaikkaa :) . Hotellimme on taaskin ihanan tasokas! Nukumme Etiopian eri heimojen tyyliin rakennetuissa taloissa, ja alueet ovat koristeltu Etiopian eri kasvistolla, joka antaa suojaavan sademetsamaisen vaikutelman. Paikka on siis mukavan rauhallinen rentoutumista varten. Huomenna jatkamme matkaamme kohti Hosainaa, ja Hosainan kuurojenkoulua.
-Saara ja Kristiina
maanantai 30. kesäkuuta 2014
sunnuntai 29. kesäkuuta 2014
Kirkonmenot Mettussa
Heipsan! Tänään sanoimme heipat Mettulle ja matka jatkuu Jimman kautta takaisin Addikseen. Päivä oli hyvin matkustustäyteinen ja vähäruokainen, mutta hengissä ollaan hyvin ravittuina. Matkalla olevien ruokapaikkojen tason vuoksi päädyimme matkustamaan vain pullaleivän ja keksien voimalla suoraan Jimmaan. Kaikkihan tietää mitä siitä seuraa, kun ruoka on vähän liian autenttista hehe. Hotellimme Jimmassa on todella luksusta verrattaen aikaisempiin yöpymiskokemuksiin.
Ennen matkalle lähtöä pääsimme kokemaan kauan odotetun ehtoollismessun. Tilaisuuden tulisi alkaa klo 6.00, mutta afrikkalaisen kiireettömyyden takia seurakunta on paikalla seitsemän kieppeillä. Tervehdimme seurakuntaa yhteislaululla ja Saara esitti soolona Hallelujah -nimisen laulun hepreaksi. Mattimme myös saarnasi seurakunnalle amharan kielellä. Seurakunta oli pukeutunut parhaimpiinsa ja myös muutama Etiopian kansallispuku tuli nähtyä. Tunnelma messussa oli tosi juhlava ja lämmin. Seurakunta lauloi koko sydämestään rumpu- ja syntikkabiittien säestämänä. Rukoileminen on hyvin äänekästä ja aaltoilevaa. Oli todella suuri ilo seurata messua, johon koko seurakunta osallistui vahvasti ja eläväisesti.
Saimme myös osallistua ehtoollisen viettämiseen. Ehtoollista vietettiin seisaaltaan ja ihmiset kävivät vastaanottamassa leivän ja viinin jonottaen. Leipä oli rieskan kaltaista happamatonta leipää ja viini oli alkoholitonta rypälemehua. Täällä luterilaiset eivät käytä alkoholia edes ehtoollisviinissä, sillä alkoholilla on täysin nollatoleranssi.
Kokonaisuudessaan ehtoollismessu oli hieno kokemus meille kaikille. Lähdimme matkaaan heti ensimmäisen messun jälkeen, mutta paikalliset jäivät viettämään toista jumalanpalvelusta aamupäivällä.
- Iiris ja Ella
Ennen matkalle lähtöä pääsimme kokemaan kauan odotetun ehtoollismessun. Tilaisuuden tulisi alkaa klo 6.00, mutta afrikkalaisen kiireettömyyden takia seurakunta on paikalla seitsemän kieppeillä. Tervehdimme seurakuntaa yhteislaululla ja Saara esitti soolona Hallelujah -nimisen laulun hepreaksi. Mattimme myös saarnasi seurakunnalle amharan kielellä. Seurakunta oli pukeutunut parhaimpiinsa ja myös muutama Etiopian kansallispuku tuli nähtyä. Tunnelma messussa oli tosi juhlava ja lämmin. Seurakunta lauloi koko sydämestään rumpu- ja syntikkabiittien säestämänä. Rukoileminen on hyvin äänekästä ja aaltoilevaa. Oli todella suuri ilo seurata messua, johon koko seurakunta osallistui vahvasti ja eläväisesti.
Saimme myös osallistua ehtoollisen viettämiseen. Ehtoollista vietettiin seisaaltaan ja ihmiset kävivät vastaanottamassa leivän ja viinin jonottaen. Leipä oli rieskan kaltaista happamatonta leipää ja viini oli alkoholitonta rypälemehua. Täällä luterilaiset eivät käytä alkoholia edes ehtoollisviinissä, sillä alkoholilla on täysin nollatoleranssi.
Kokonaisuudessaan ehtoollismessu oli hieno kokemus meille kaikille. Lähdimme matkaaan heti ensimmäisen messun jälkeen, mutta paikalliset jäivät viettämään toista jumalanpalvelusta aamupäivällä.
- Iiris ja Ella
perjantai 27. kesäkuuta 2014
Viidakontähtöset ja Ossi Mettutiellä
Terveisiä täältä Mettusta, Etiopian eteläosista ja sademetsien siimeksestä! Lähdimme tänne torstaiaamuna ja ajoimme kutakuinkin 14 tuntia lähes yhtä soittoa. Tuntuu kuin edellisestä kirjoituksesta olisi aikaa jo monta päivää, koska bussimatkan aikana ehti tapahtua paljon kaikenlaista...
Bussi on ahtaampi kuin Suomessa, mutta paljon kodikkaampi ja isoikkunaisempi. Olemme ristineet bussin Vaalenbergeriksi erään sattumuksen takia, ja kannustamme sitä aina tiukissa ylämäissä ja mutaisissa kuopissa. Huonojen teiden takia 480km kulkemiseen meni koko päivä, mutta onneksi Vaalenberger kesti matkan rasitukset. Tänään tiet tosin olivat niin mutaisia, että jäimme yhdessä kohdassa jumiin ja pääsimme työntämään bussin pois liejusta. Vähän rapa roiskui, mutta saimmepa uuden kokemuksen. Maaperä ja siten muta on muuten punaista, ja maantieteilijänuortemme (Ellan ja Suvin) mukaan tämä johtuu latosolimaannoksen rautaoksideista.
Yövyimme Bedelen hienoimmassa hotellissa. Koska Bedelen hotellit eivät ole laadukkaimmasta päästä, oli meidän hotellimme ylellisyys suhteellista. Rakennus oli useampikerroksinen, ja huoneiden ovet avautuivat hotellin sisäpihalle. Huoneet olivat yhden hengen huoneita, mutta tahdoimme nukkua niissä pareittain, sillä aika monia hotellin karu ulkomuoto ja sen khatia pureskelevat miesasiakkaat pelottivat. Ensin viritimme "antimalariamajamme", eli hyttysverkot, ja sitten saimme iltapalaksi banaaneja, kiitos Hwasin!
Hotelli ei ollut hiljainen, muun muassa siksi, että jotkut asiakkaat katsoivat aulassa jalkapalloa hyvin äänekkäästi. Matti meni kuitenkin pyytämään, että televisiota saisi hiljemmalle. Siitä huolimatta unet jäivät vähäisiksi. Ihmiset melusivat, vessoihin saattoi yhtäkkiä hulahtaa lisää vettä, imaamit lauloivat rukouskutsuja ja vuohet kirkuivat. Ehkä järkyttävintä oli kuitenkin se, että hotellin miesasiakkaat hakivat kadulta itselleen seuralaisia. Prostituutio on Etiopiassa yleistä, mutta silti tuntui pelottavalta todella kohdata sitä näin läheltä. Meidän yömme oli silti turvallinen, eikä meitä kukaan tahallaan häirinnyt. Erilaisiin olosuteisiin pitää oppia sopeutumaan.
Tänään ajoimme loppupätkän Bedelestä Mettuun, ja matkalla kohtasimme todella ystävällisiä kyliä: olimme paikallisia nähtävyyksiä, ja peräämme huudeltiin you, you , china ja ferenji, ulkomaalainen. Yleensä huutelu oli iloista ja ihmiset hymyilivät ja vilkuttivat. Tosin, joissakin kylissä ihmiset saattoivat vain ihmetellä, katsoa murhaavasti tai näyttää keskisormea. Täällä Mettussa vastaanotto oli onneksi hyvin sydämellinen, kun pikkulapset juoksivat bussimme perässä nauraen ja meluten.
Täällä olemme siis synodissa, raamattukoulun alueella. Olemme nähneet raamattukoulun luokkatilat sekä kirjaston ja kuulleet koulun toiminnasta. Täältä valmistuu tänäkin syksynä satoja uusia teologeja ja kirkon työntekijöitä. Pääsemme huomenna ehkä tapaamaankin oppilaita, jotka asuvat synodin alueella. Matti (eli entinen Etiopian lähetti ja tämänhetkinen matkaseuramme ja -oppaamme) esitteli paikkoja, joissa oli itse aikaisemmin opettanut. Lisäksi hän esitteli meille synodin presidentin, eli hiippakunnan piispan.
Touhukkaan päivän kruunasi illalla se, kun Taina Taskila (tämän hetken Metussa työskentelevä lähetti) kutsui meidät luokseen illalliselle. Menulla oli ihanaa, itsetehtyä lihakeittoa ja tottakai kasvissyöjillekin oma versio. Emme olleet saaneet vielä juustoa tämän reissun aikana, mutta Taina oli hommannut sitäkin meille. Jälkiruuaksi saimme kaneliteetä ja maukasta suomalaista pullaa. Koko illan kohokohta kuitenkin oli, kun Taina sanoi, että pääsemme saunaan. Niimpä puut laitettiin palamaan ja sauna lämpenemään. Täällä on ollut koko reissun ajan aivan uskomattomat maisemat, mutta se tunne, kun istuimme lämpimässä saunassa ja ikkunasta avautui henkeäsalpaavat näkymät, oli sanoinkuvailematon. Ikkunasta näkyi alle laskeutuva sademetsä, joka jatkui vuorina kaukaisuuteen. Tuoksu oli kuin suoraan kasvitieteellisestä puutarhasta, ja viidakon äänet tekivät tunnelmasta täydellisen. :)
Lopuksi vielä terveisiä paikailliselta eläimmistöltä, eli vuohilta tällä kertaa! (tosin kaikki täällä on yhtä hellyyttäviä)
Terveisin: Nea, Johanna ja Ella
Bussi on ahtaampi kuin Suomessa, mutta paljon kodikkaampi ja isoikkunaisempi. Olemme ristineet bussin Vaalenbergeriksi erään sattumuksen takia, ja kannustamme sitä aina tiukissa ylämäissä ja mutaisissa kuopissa. Huonojen teiden takia 480km kulkemiseen meni koko päivä, mutta onneksi Vaalenberger kesti matkan rasitukset. Tänään tiet tosin olivat niin mutaisia, että jäimme yhdessä kohdassa jumiin ja pääsimme työntämään bussin pois liejusta. Vähän rapa roiskui, mutta saimmepa uuden kokemuksen. Maaperä ja siten muta on muuten punaista, ja maantieteilijänuortemme (Ellan ja Suvin) mukaan tämä johtuu latosolimaannoksen rautaoksideista.
Yövyimme Bedelen hienoimmassa hotellissa. Koska Bedelen hotellit eivät ole laadukkaimmasta päästä, oli meidän hotellimme ylellisyys suhteellista. Rakennus oli useampikerroksinen, ja huoneiden ovet avautuivat hotellin sisäpihalle. Huoneet olivat yhden hengen huoneita, mutta tahdoimme nukkua niissä pareittain, sillä aika monia hotellin karu ulkomuoto ja sen khatia pureskelevat miesasiakkaat pelottivat. Ensin viritimme "antimalariamajamme", eli hyttysverkot, ja sitten saimme iltapalaksi banaaneja, kiitos Hwasin!
Hotelli ei ollut hiljainen, muun muassa siksi, että jotkut asiakkaat katsoivat aulassa jalkapalloa hyvin äänekkäästi. Matti meni kuitenkin pyytämään, että televisiota saisi hiljemmalle. Siitä huolimatta unet jäivät vähäisiksi. Ihmiset melusivat, vessoihin saattoi yhtäkkiä hulahtaa lisää vettä, imaamit lauloivat rukouskutsuja ja vuohet kirkuivat. Ehkä järkyttävintä oli kuitenkin se, että hotellin miesasiakkaat hakivat kadulta itselleen seuralaisia. Prostituutio on Etiopiassa yleistä, mutta silti tuntui pelottavalta todella kohdata sitä näin läheltä. Meidän yömme oli silti turvallinen, eikä meitä kukaan tahallaan häirinnyt. Erilaisiin olosuteisiin pitää oppia sopeutumaan.
Tänään ajoimme loppupätkän Bedelestä Mettuun, ja matkalla kohtasimme todella ystävällisiä kyliä: olimme paikallisia nähtävyyksiä, ja peräämme huudeltiin you, you , china ja ferenji, ulkomaalainen. Yleensä huutelu oli iloista ja ihmiset hymyilivät ja vilkuttivat. Tosin, joissakin kylissä ihmiset saattoivat vain ihmetellä, katsoa murhaavasti tai näyttää keskisormea. Täällä Mettussa vastaanotto oli onneksi hyvin sydämellinen, kun pikkulapset juoksivat bussimme perässä nauraen ja meluten.
Täällä olemme siis synodissa, raamattukoulun alueella. Olemme nähneet raamattukoulun luokkatilat sekä kirjaston ja kuulleet koulun toiminnasta. Täältä valmistuu tänäkin syksynä satoja uusia teologeja ja kirkon työntekijöitä. Pääsemme huomenna ehkä tapaamaankin oppilaita, jotka asuvat synodin alueella. Matti (eli entinen Etiopian lähetti ja tämänhetkinen matkaseuramme ja -oppaamme) esitteli paikkoja, joissa oli itse aikaisemmin opettanut. Lisäksi hän esitteli meille synodin presidentin, eli hiippakunnan piispan.
Touhukkaan päivän kruunasi illalla se, kun Taina Taskila (tämän hetken Metussa työskentelevä lähetti) kutsui meidät luokseen illalliselle. Menulla oli ihanaa, itsetehtyä lihakeittoa ja tottakai kasvissyöjillekin oma versio. Emme olleet saaneet vielä juustoa tämän reissun aikana, mutta Taina oli hommannut sitäkin meille. Jälkiruuaksi saimme kaneliteetä ja maukasta suomalaista pullaa. Koko illan kohokohta kuitenkin oli, kun Taina sanoi, että pääsemme saunaan. Niimpä puut laitettiin palamaan ja sauna lämpenemään. Täällä on ollut koko reissun ajan aivan uskomattomat maisemat, mutta se tunne, kun istuimme lämpimässä saunassa ja ikkunasta avautui henkeäsalpaavat näkymät, oli sanoinkuvailematon. Ikkunasta näkyi alle laskeutuva sademetsä, joka jatkui vuorina kaukaisuuteen. Tuoksu oli kuin suoraan kasvitieteellisestä puutarhasta, ja viidakon äänet tekivät tunnelmasta täydellisen. :)
Lopuksi vielä terveisiä paikailliselta eläimmistöltä, eli vuohilta tällä kertaa! (tosin kaikki täällä on yhtä hellyyttäviä)
Terveisin: Nea, Johanna ja Ella
torstai 26. kesäkuuta 2014
Mettuun
Tänä aamuna lähdimme ajamaankohti Mettua. Herätys oli kello 5:45 ja hektisen aamun ja viimeisten pakkausten jälkeen pääsimme vihdoin matkaan seitsemän aikoihin. Meille varoitettiin etukäteen että luvassa on paljon kuoppia ja pomppimista, silla ajamme 480km matkan Bedeleen, jossa yövymme.
Kirjoitan tätä Jimmassa, 330km matkaa on siis jo takana, ja kello on jo 16:00, eli hidasta matkantekoa. Se tosin ei haittaa, sillä maisemat on aivan älyttömän ihanat, suorastaan henkeä salpaavat! Vuoristoja on silmänkantamattomiin, ja sademetsät on upeita valtavine puineen. :D
Eläimiäkin on näkynyt valtavia määriä, tien vieressä on kokoajan joko hevosia, lehmiä, lampaita, aaseja, muuleja, koiria ja vaikka mitä muita! Kun rupesimme kiipeämään korkeammalle vuoristoon, kohtasimme ihan ihka oikean paviaanilauman! Niitä oli vaikka kuinka paljon tien vieressä, oottamassa että ihmiset heittäisivät ruokaa ikkunoista. Siellä näimme myös hetkeä aiemmin rekan alle jääneen ison Python-käärmeen, joka vielä hengitti. Aika hurjaa!
Nyt täytyy ruveta syömään, että ehdimme perille ennen pimeää :)
Voi olla, että ei päästä päivittämään blogia vähään aikaan, jos maaseudulla ei toimi netti. Joten älkää ihmetelkö, jos ei kuulu mitään. Päivitetään heti kuulumisia, kunhan saadaan toimiva netti :)
T. Johanna
P.s. Heljä pyysi ilmoittamaan ettei hänen puhelin toimi, niin älkää ihmetelkö!
Kirjoitan tätä Jimmassa, 330km matkaa on siis jo takana, ja kello on jo 16:00, eli hidasta matkantekoa. Se tosin ei haittaa, sillä maisemat on aivan älyttömän ihanat, suorastaan henkeä salpaavat! Vuoristoja on silmänkantamattomiin, ja sademetsät on upeita valtavine puineen. :D
Eläimiäkin on näkynyt valtavia määriä, tien vieressä on kokoajan joko hevosia, lehmiä, lampaita, aaseja, muuleja, koiria ja vaikka mitä muita! Kun rupesimme kiipeämään korkeammalle vuoristoon, kohtasimme ihan ihka oikean paviaanilauman! Niitä oli vaikka kuinka paljon tien vieressä, oottamassa että ihmiset heittäisivät ruokaa ikkunoista. Siellä näimme myös hetkeä aiemmin rekan alle jääneen ison Python-käärmeen, joka vielä hengitti. Aika hurjaa!
Nyt täytyy ruveta syömään, että ehdimme perille ennen pimeää :)
Voi olla, että ei päästä päivittämään blogia vähään aikaan, jos maaseudulla ei toimi netti. Joten älkää ihmetelkö, jos ei kuulu mitään. Päivitetään heti kuulumisia, kunhan saadaan toimiva netti :)
T. Johanna
P.s. Heljä pyysi ilmoittamaan ettei hänen puhelin toimi, niin älkää ihmetelkö!
tiistai 24. kesäkuuta 2014
En tule koskaan unohtamaan...
...ensimmaista injera-kokemusta: Injera on kuin latty, ohukainen, jota etiopiassa syodaan melkeinpa kaiken kanssa. Tanaan paasimme ensimmaista kertaa maistamaan tuota Matin hehkuttamaa herkkua. Esimerkiksi shiro-kastikkeen kanssa injera oli aivan superhyvaa! Injera valmistetaan teff-jauhoista pannulla, ja se vaatii ilmeisesti harjoittelua. Maku on aika hapan, ja se tuntuu ihan kostealta pesusienelta tai kumiselta suihkumatolta. Silti se oli tosi hyvaa, tummempi injera maistui etaisesti ruisleivalta. Injeraa tilataan kylla toistekin!
...ensimmaisia aaseja kadulla: seka niita aitoja ja autenttisia, jotka toimittavat toisinaan kuorma-auton virkaa, mutta myos meita itseamme, silla olo on valilla kuin kavelevalla huutomerkilla.
...iltakuuden jaatavaa ruuhkaa: ihmiset huutelevat toisilleen autojen ikkuinoista, jalankulkijat puikkelehtivat liikennevalineiden valista ja viereen pysahtyvissa busseissa etiopialaiset nauravat meille turisteille.
...kohtaamista maailman vanhimman naisen seka etiopian keisareiden kanssa: Vierailimme Etiopian kansallismuseossa, jossa oli talla hetkella arkeologinen nayttely ihmislajin kehityksesta. Paikalla oli tietenkin Lucy, ihmiskunnan vanhin tunnettu nainen ja nayttelyn stara. Opas esitteli meille mm. aitoja fossiileja 10 milj. vuoden takaa, ja han esitteli meidat myos menneelle etiopialaiselle hoville: tapasimme Etiopian itsevaltiaita satojen vuosien takaa ja tutkailimme heille kuuluneita juhlavetimia, hienoja kruunuja ja taistelukilpia.
...ensimmaista sadetta: tasta lahtien varaudumme - muutkin kuin Suvi - sateeseen, silla vesi on markaa ja koska on sadekausi, sita myos tulee aika ajoin.
Tallaista taalla tanaan ensimmaisena paivana! Nyt jaetaan avustustavaroita ja mietitaan hotellin - paikallisittain tosi tasokkaan - kuntosalin valloittamista.
-Nea ja Kaisa
...ensimmaisia aaseja kadulla: seka niita aitoja ja autenttisia, jotka toimittavat toisinaan kuorma-auton virkaa, mutta myos meita itseamme, silla olo on valilla kuin kavelevalla huutomerkilla.
...iltakuuden jaatavaa ruuhkaa: ihmiset huutelevat toisilleen autojen ikkuinoista, jalankulkijat puikkelehtivat liikennevalineiden valista ja viereen pysahtyvissa busseissa etiopialaiset nauravat meille turisteille.
...kohtaamista maailman vanhimman naisen seka etiopian keisareiden kanssa: Vierailimme Etiopian kansallismuseossa, jossa oli talla hetkella arkeologinen nayttely ihmislajin kehityksesta. Paikalla oli tietenkin Lucy, ihmiskunnan vanhin tunnettu nainen ja nayttelyn stara. Opas esitteli meille mm. aitoja fossiileja 10 milj. vuoden takaa, ja han esitteli meidat myos menneelle etiopialaiselle hoville: tapasimme Etiopian itsevaltiaita satojen vuosien takaa ja tutkailimme heille kuuluneita juhlavetimia, hienoja kruunuja ja taistelukilpia.
...ensimmaista sadetta: tasta lahtien varaudumme - muutkin kuin Suvi - sateeseen, silla vesi on markaa ja koska on sadekausi, sita myos tulee aika ajoin.
Tallaista taalla tanaan ensimmaisena paivana! Nyt jaetaan avustustavaroita ja mietitaan hotellin - paikallisittain tosi tasokkaan - kuntosalin valloittamista.
-Nea ja Kaisa
Saavuimme Addis Ababaan!
Terveisia kaikille Suomeen!
Yolla saavuimme Addis Ababaan noin klo 00.30, jonka jalkeen oli viisumien osto. Viisumi maksoi yhdelta henkilolta 20 dollaria. Taman jalkeen jokaisesta otettiin kuva ja laitettiin leimoja passiin. Hassu tapahtuma sattui tietenkin siina vaiheessa kun kysyttiin osoitetta, eika me (Linda, Suvi ja Kaisa) tiedetty sita niin eikohan sitten sanottu vain etta "by bus" :D.
Aamulla herasimme syomaan totutusta poikkeavan aamupalan. Itse sain nukuttua hyvin Ainon ja Sofian aamukeskusteluista huolimatta. Nyt vuorossa kaupunkikerrosta ja rahojen vaihtamista.
Meilla on taalla todella mukavaa ja onneksi meilla on loistava ryhma kasassa.
Palataan asiaan,
-Linda
maanantai 23. kesäkuuta 2014
Lähtöselvitystä ja oottelua
Täällä me ollaan, Helsinki-Vantaalla! Meidän matka starttas virallisesti tänään. Aamuherätys oli jo viideltä ja porukka kokoontui Oulunsalon kentälle kello 6. Otimme aamun ekan koneen Helsinkiin, josta jatkamme Istanbulin kautta Addis Abebaan. Matkamieli on korkealla ja hieman myös jännittää. Aamulla nipisteli mahasta, jännitystä varmaan. Tai sitten syypää on malarialääke.
Matkalaukut täynnä avustustavaraa odottelemme seuraavaa lentoa. Matin matkalaukusta piti ottaa vähän pois ja jakaa muiden laukkuihin kun laukku oli hieman ylipainoinen.
Ei enää kauaa kun ollaankin jo perillä!
-Iiris
Matkalaukut täynnä avustustavaraa odottelemme seuraavaa lentoa. Matin matkalaukusta piti ottaa vähän pois ja jakaa muiden laukkuihin kun laukku oli hieman ylipainoinen.
Ei enää kauaa kun ollaankin jo perillä!
-Iiris
sunnuntai 22. kesäkuuta 2014
Hurry boy it's waiting there for you
Enää 12 tuntia ja risat lentokoneen nousuun! Vielä ei kumma kyllä pahemmin jännitä, vaikka välillä onkin mahanpohjaa kipristellyt... Meillä on kaikilla ollut omat menomme juhannusviikonloppuna, enkä itse ole ainakaan liikaa miettinyt koko matkaa. Tänä iltana pitäisi kuitenkin vielä kerran tarkistaa pakkaukset, eikä yhtään huvittaisi. Toivottavasti kaikki ovat kuitenkin varmoja ja varustautuneita, sillä mitä vähemmän valmistautuu, sitä epävarmempi on olo.
Itse olen valmistautunut reissuun paitsi pakkaamalla, myös lukemalla Etiopiasta kertovaa matkakirjaa. Ostimme sen Kaisan kanssa puoliksi Kontista. Kirjassa on paljon asiaa, ja yritän saada sen luettua nopeasti, jotta Kaisakin ehtii tutustua siihen ENNEN kuin kohtaamme kirjan asioita käytännössä. Niin olemme valmiita kohtamaan mitä nyt tulemmekaan kohtaamaan, ja ennen kaikkea pääsemme pätemään kirjan nippelitiedoilla: tiesittekö esimerkiksi sen, että Etiopia on Afrikan harvoja maita, jotka jäivät kolonalisaation ulkopuolelle? Toisessa maailmansodassa Italia kylläkin onnistui valloittamaan sen, mutta loppujen lopuksi Etiopia sai pitää itsenäisyytensä. Toisin kuin monet muut Afrikan maat, Etiopia on säilynyt suhteellisen rauhallisena maana ilmeisesti juuri sen takia, etteivät Eurooppalaiset tulleet sotkemaan heimorajoja omien päähänpistojensa mukaan.
Etiopian kristillisyys on pääosin ortodoksikristillisyyttä, joten pyhimykset lienevät tärkeitä.
Itse olen valmistautunut reissuun paitsi pakkaamalla, myös lukemalla Etiopiasta kertovaa matkakirjaa. Ostimme sen Kaisan kanssa puoliksi Kontista. Kirjassa on paljon asiaa, ja yritän saada sen luettua nopeasti, jotta Kaisakin ehtii tutustua siihen ENNEN kuin kohtaamme kirjan asioita käytännössä. Niin olemme valmiita kohtamaan mitä nyt tulemmekaan kohtaamaan, ja ennen kaikkea pääsemme pätemään kirjan nippelitiedoilla: tiesittekö esimerkiksi sen, että Etiopia on Afrikan harvoja maita, jotka jäivät kolonalisaation ulkopuolelle? Toisessa maailmansodassa Italia kylläkin onnistui valloittamaan sen, mutta loppujen lopuksi Etiopia sai pitää itsenäisyytensä. Toisin kuin monet muut Afrikan maat, Etiopia on säilynyt suhteellisen rauhallisena maana ilmeisesti juuri sen takia, etteivät Eurooppalaiset tulleet sotkemaan heimorajoja omien päähänpistojensa mukaan.
Kirja on hirveän mielenkiintoinen, ja todella kattava- sori vaan Kaisa, mutta en mitenkään ehdi lukea kaikkea huomiseksi!
Etiopian kristillisyys on pääosin ortodoksikristillisyyttä, joten pyhimykset lienevät tärkeitä.
Nyt tätä kirjoitellessa ja kuvia katsellessa alkaa tosissaan jännittää...!
Tahdon jo päästä näkemään Etiopian vihreät metsät ja erilaisen kasvillisuuden, maistamaan injera-leipää ja tukehtumaan kuumuuteen! Toisaalta pelkään kohteessa iskevää koti-ikävää ja kankeutta. Pitänee mennä tarkistamaan, että matkalaukku on pullollaan positiivisuutta: nyrpeänä ei onnistu myöskään "Jumalan käsinä toimiminen", josta puhuimme siunaamistilaisuudessa Luukkaalla. :)
Loppuun taas tilanteeseen täydellisesti sopiva fiilistelybiisi: Toton Africa! Pitää kiirehtiä, sillä siellä se Etiopia meitä odottaa!
T: nyt jo kamalan innostunut Nea
tiistai 17. kesäkuuta 2014
Joko mentäs?
Hei!
Hitsit että jännittää!! Ei siitä oo kauhean kauan aikaa, kun matkan alkuun oli tuhottoman monta päivää. Nyt niitä tuhottoman monia päiviä on hurjat 6 jäljellä.
Tänään meillä oli pakkaustalkoot, eli me laitettiin avustustavaroita pusseihin ja jaettiin ne meidän 15 hengen kesken. Pittäis sitte saaha kaikennäköiset nutut, värikynät ja jalkapallot mahtumaan omien kamppeitten lisäksi matkalaukkuun ja koittaa pitää laukun paino siinä 30 kilossa, vähän haastetta ja arjen matematiikkaa! Samaan aikaan, kun toiset pussittivat avustustavaroita, kuvaryhmä toimi laminointikoneen ehdoilla. Laminoimme melko hitaanpuoleisella laminointikoneella muistipelin korttien lisäksi isoja valokuvia, joita aiomme näyttää kohteessa ja joiden avulla kerromme kulttuuristamme.
Kaikki näyttäis olevan hyvin, vaikka fiilikset onkin vähän riemunsekaiset. Taas sen huomaa, kun odottaa jotain tosi paljon, niin aika kuluu vaan hittaammin! Viimeiset ostokset pitäis tehdä tulevien päivien aikana ja orientoitua uuteen kulttuuriin ja kaikkiin mahdollisiin sattumiin, jotka kohtaamme. Ehkä ens kerralla kirjoitellaan jo toiselta mantereelta! Laitetaan loppuun kuvia tämän päivän meiningeistä Tuiran kirkolta ja fiilistelybiisi 8)
-Elina
-Elina
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)