Heipsan! Tänään sanoimme heipat Mettulle ja matka jatkuu Jimman kautta takaisin Addikseen. Päivä oli hyvin matkustustäyteinen ja vähäruokainen, mutta hengissä ollaan hyvin ravittuina. Matkalla olevien ruokapaikkojen tason vuoksi päädyimme matkustamaan vain pullaleivän ja keksien voimalla suoraan Jimmaan. Kaikkihan tietää mitä siitä seuraa, kun ruoka on vähän liian autenttista hehe. Hotellimme Jimmassa on todella luksusta verrattaen aikaisempiin yöpymiskokemuksiin.
Ennen matkalle lähtöä pääsimme kokemaan kauan odotetun ehtoollismessun. Tilaisuuden tulisi alkaa klo 6.00, mutta afrikkalaisen kiireettömyyden takia seurakunta on paikalla seitsemän kieppeillä. Tervehdimme seurakuntaa yhteislaululla ja Saara esitti soolona Hallelujah -nimisen laulun hepreaksi. Mattimme myös saarnasi seurakunnalle amharan kielellä. Seurakunta oli pukeutunut parhaimpiinsa ja myös muutama Etiopian kansallispuku tuli nähtyä. Tunnelma messussa oli tosi juhlava ja lämmin. Seurakunta lauloi koko sydämestään rumpu- ja syntikkabiittien säestämänä. Rukoileminen on hyvin äänekästä ja aaltoilevaa. Oli todella suuri ilo seurata messua, johon koko seurakunta osallistui vahvasti ja eläväisesti.
Saimme myös osallistua ehtoollisen viettämiseen. Ehtoollista vietettiin seisaaltaan ja ihmiset kävivät vastaanottamassa leivän ja viinin jonottaen. Leipä oli rieskan kaltaista happamatonta leipää ja viini oli alkoholitonta rypälemehua. Täällä luterilaiset eivät käytä alkoholia edes ehtoollisviinissä, sillä alkoholilla on täysin nollatoleranssi.
Kokonaisuudessaan ehtoollismessu oli hieno kokemus meille kaikille. Lähdimme matkaaan heti ensimmäisen messun jälkeen, mutta paikalliset jäivät viettämään toista jumalanpalvelusta aamupäivällä.
- Iiris ja Ella
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti